Valotusaika / Suljinaika

Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin kameran valotusaikaan!

Valotusaika, toiselta nimeltä suljinaika tarkoittaa sitä aikaa jonka kameran suljin on auki kuvanottohetkellä.
Suljinaika voi olla tuhannesosasekunteja, sadasosasekunteja, sekunteja, minuutteja, tunteja tai jopa päiviä! Miksi ei viikkoja tai kuukausiakin jos lisävarusteet sen sallivat?
Olen myös lukenut vuoden pituisesta valotuksesta!

Kameran säätökiekossa on valittavissa suljinajan esivalinta.
Tämä on merkitty kamerarungossa merkinnällä ”TV” (Canon) tai ”S” (Nikon)
(Time Value & Shutter)

Suljinajan esivalinnalla kuvaaja voi itse valita suljinajan ja kamera valitsee automaattisesti siihen tarvittavan aukon ja huolehtii oikeinvalotuksesta, jottei kuva ali-, tai ylivalottuisi.
Jos kuvaat esimerkiksi nopeatempoista urheilua tai eläimiä luonnossa, on toivottavaa valita nopea suljinaika nopeisiin tilanteisiin, samalla kun kameran puoliautomatiikka huolehtii aukon (F luku) kuntoon ja kuva valottuu oikein.

Yleisesti suljinaika vaihtelee tuhannesosasekuneista, sadasosa- ja kymmenesosasekunteihin.
Mitä nopeampi suljinaika, sitä varmemmin nopeasti liikkuva kohde pysähtyy kuvaan eikä ei-toivottua liikettä esiinny.
Kun liikkeentuntu halutaan tuoda mukaan kuvaan esimerkiksi juoksijasta, on tällöin valittava hieman tavallista pidempi suljinaika (esim. 1/10sec)

Valotusajan kasvaessa sekuntiin ja siitä pidemmäksi, aletaan puhumaan jo pitkistä valotusajoista (eng. Long Exposure)
Kun valotusaika kasvaa sekunniksi tai useaksi sekunniksi, ei käsivaralta kuvaaminen ole enää mahdollista jos lopputulokseksi on tarkoitus saada terävä ja tärähtämätön kuva!
Pitkillä valotusajoilla on aina hyvä muistaa käyttää jalustaa!

Itse pidän hyvänä nyrkkisääntönä maksimi valotusajaksi käsivaralta kuvattaessa seuraavaa esimerkkiä:

Jos kamerassa on kiinni 100mm objektiivi,  hitain suljinaika olisi tällöin 1/100sec
Mikäli kamerassa olisi 50mm objektiivi, tällöin suljinaika olisi 1/50sec tai siitä nopeampi.
Eli objektiivin polttoväli vastaisi luvultaan suljinajan lukemaa.
Mikäli haluan pelata täysin varman päälle terävien tärähtämättömien kuvien suhteen, kertoisin tuon 100mm kahdella jolloin valotusaika olisi 1/200sec
Vastaavasti 50 millisellä se olisi 1/100sec jne…

 

Useiden sekuntien valotuksella otetut maisemakuvat 

Olette varmasti nähneet hienoja maisemakuvia auringonlaskun aikaan merenrannalta jossa meri on tasainen ja silkkinen ja taivalla olevissa pilvissä voi havaita pilvien liikkeen vaikka muuten koko kuva olisi terävä?!
Kamera on hyvä asettaa täysin manuaalisäädöille, jotta voit itse vaikuttaa valotusaikaan, aukkoon ja ISO herkkyyteen.

Oletetaan että haluamamme täydellinen valokuva saavutettaisiin 30 sekunnin valotusajalla.
Ensimmäiseksi laitamme tietysti kameran ISO herkkyyden minimiin jotta kuva ei ylivalottuisi, eikä suuresta ISO herkkyydestä johtuvaa kohinaa tulisi kuvaan.
Ajatellaan että tässä vaiheessa meillä on vielä kamerassa aukko F5.6, eli melko suuri aukko!

Lähdetään ottamaan ensimmäistä 30 sekunnin kuvaa edellämainituilla asetuksilla.
30 sekuntia menee odottaen ja jännittäen, että kamera valottaa meille täydellisen maisemakuvan.
Vihdoin kuuluu sulkimesta ääni kun kamera on ottanut kuvan ja kuva pitää päästä heti tarkistamaan näytöltä miten hieno siitä tuli.
Mutta pettymykseksi toteamme kameran näytön olevan täysin valkoinen! mitä ihmettä, mitä tapahtui!!??
Kuva ylivalottui!!

 

Lähdetään ratkaisemaan mistä ongelma johtui:

Kameran kenno sai yksinkertaisesti liikaa valoa, joten kuva ylivalottui ja epäonnistui.
Mutta miten saamme sopivasti valoa kennolle valotusajan pysyessään ennallaan, eli 30:ssä sekunnissa?
ISO herkkyys meillä oli alunperin jo pienimmällä mahdollisella arvolla, joten herkkyydellä emme enää saa nipistettyä kuvan valoisuutta pois.
Meidän on pienennettävä objektiivin aukkoa esimerkiksi F5.6 -> F22. Tällöin valoa ei pääse yhtä nopeasti kameran kennolle.

Nyt meillä on mahdollisuus saada oikein valottunut maisemakuva pienellä kameran säädöllä…

…Tai niin ainakin luulimme…

Taas 30 sekunnin odottelun jälkeen huomaamme kameran näytöstä että kuva on hyvin hyvin kirkas eikä tärkeitä yksityiskohtia ole enää nähtävillä.
Mitä ihmettä voimme tehdä kun ISO herkkyyttä emme pysty enää madaltamaan, ja aukon kokoa ei juurikaan pysty enää pienentämään?
Vastaus on…

ND eli Harmaasuodin (neutral density filter)

Kun kameran valotusmahdollisuudet ”loppuvat kesken” vallitsevassa valossa pitkillä valotusajoilla, on viisasta kaivaa kameralaukusta ND filtteri eli harmaasuodin
Harmaasuodin suodattaa kameran kennolle pääsevän valon määrää, joka mahdollistaa pidempien valotusaikojen käytön.
Harmaasuotimia on tarjolla eri vahvuuksina. Mitä tummempi suodin, sitä vähemmän valoa pääsee kameran kennolle.

Listaan alle muutamia esimerkkejä suotimista kuinka paljon mikäkin suodin pudottaa kameran valotusta.

• ND8  – Kolme aukkoa
• ND16 – Neljä aukkoa
• ND32 – Viisi aukkoa
• ND64 – Kuusi aukkoa
• ND1000 – Kymmenen aukkoa

Itse käytän pääsääntöisesti ND8 ja ND1000 suotimia.

ND8 suodinta käytän esimerkiksi muotokuvissa ulkona kirkkaalla säällä, kun haluan kuvata suurella aukolla ja käyttää salamaa.

ND1000 suodinta käytän kun haluan ottaa useiden sekuntien pituisia valotuksia maisemakuvauksessa.

Alla muuta kuvaesimerkki

Taivas on valottunut oikein mutta kuvan etuala on alivalottunut.
Tässä kuvassa oli melko nopea suljinaika.

Tässä kuvassa käytin ND1000 harmaasuodinta ja valotusaika oli peräti 90 sekuntia.
Etuala on valottunut paremmin kuin aikaisemmassa kuvassa mutta taivas alkaa jo ylivalottumaan.
Vesi on muuttunut kauniin samettiseksi pitkän valotusajan ansiosta.
Itse tykkään enemmän ylemmän kuvan taivaasta ja alemman kuvan vedestä ja etualasta.

Lopulliseen kuvaan yhdistin ylemmän kuvan taivaan ja alemman kuvan etualan ja säädin sävyt mieleisekseni!

Toivotaan että tästä artikkelista oli hyötyä ja saa ihmiset innostumaan enemmän maisemakuvauksesta ja pitkistä valotusajoista, sekä suotimien käytöstä! 🙂

Hyvää kesän jatkoa ja onnistuneita otoksia! 🙂