Valotuksen perusteet

Kuvan valotus on riippuvainen kolmesta tekijästä, jotta kuva valottuisi oikein eikä siitä tulisi yli- tai alivalottunut. Nämä kolme tekijää ovat: Aukko (aperture) Suljinaika (shutter speed) ja ISO herkkyys (ISO) Jos kameran kenno ei kuvanottohetkellä saa tarpeeksi valoa, tulee kuvasta alivalottunut, eli kuva jää liian tummaksi.

Nykyään voidaan jälkikäsittelyssä vielä vaikuttaa paljolti kuvan kirkkauteen ja tuoda niin sanotusti lisää valoa jälkeenpäin. Tämä ei ole toivottavaa, koska jälkeenpäin valotuksen lisääminen tuo monesti kohinaa kuvaan.

Jos kuva ylivalottuu pahasti, niin silloin kuvan kirkkaimmat kohdat ”palavat puhki” Tämä ei käytännössä vaikuta kohinaan, kuten kuvan alivalottuessa. Mutta ”puhkipalanutta” kuvaa on monesti mahdotonta enää pelastaa. Sen sijaan jos kuvaa ylivalotetaan vain hieman, kuvasta saadaan jälkikäsittelyssä vielä kaivettua kuvan yksityiskohdat esille pudottamalla valotusta jälkikäsittelyssä. Tämä ei lisää kuvaan eitoivottua kohinaa.

AUKKO

Objektiivin aukko on yksinkertaisesti selitettynä objektiivissa oleva reikä joka päästää valoa kameran kennolle. Mitä isompi aukko on, sitä nopeammin valoa pääsee kameran kennolle. Ajatellaanpa hetki normaalia puolen litran vesilasia ja puolen litran vesipulloa… Molemmissa on siis puoli litraa nestettä sisällä… Jos molemmat käännetään samanaikaisesti ylösalaisin, niin tuosta puolen litran lasista valuu vesi ulos nopeammin, koska siinä on isompi ”aukko” josta vesi tulee ulos. Sama pätee objektiivin aukolla, joka ottaa veden sijasta valoa kennoa kohden.

Objektiivin aukon koko ilmaistaan F luvulla. Tyypillisimmät objektiivin F numerot ovat yhden aukon välein ilmoitettuna seuraavanlaiset:

 F1.4  F2  F2.8  F4  F5.6  F8  F11  F16  F22  F32

Aukkoluku on käänteisluku joka tarkoittaa, mitä pienempi on F-luku (esim. F1.4), sitä isompi on aukko ja sitä nopeammin valoa pääsee kennolle (suuri valovoima) Ja taas päinvastoin, mitä isompi on F-luku (esim. F32), sitä hitaammin valoa pääsee kennolle. Uutta objektiivia ostaessa on yleensä hyvä panostaa valovoimaan (pieneen F-lukuun) jotta kuvaaminen onnistuisi myös hämärässä. Isolla aukolla kuvattaessa puhutaan lyhyestä syväterävyysalueesta.

Miksi sitten ei aina kuvattaisi suurimmalla mahdollisella aukolla jotta valo saataisiin nopeasti kennolle, eikä kuva tärähtäisi nopean suljinajan vuoksi???

Kerron sen seuraavaksi miksi kuvaamme eri aukkoarvoilla:

Jokainen on nähnyt hienoja muotokuvia ihmisistä joissa malli on tarkkana etualalla ja kuvan tausta on sumea, eli ns. blurri? Blurri tausta luodaan juuri edellämainitulla isolla aukkoarvolla. (pieni F-luku) Mitä pienempi F-luku on, eli mitä suurempaa aukkoa käytetään, sitä lyhyempi on syväterävyysalue, taustasta tulee sumea ja kohde on tarkka mikäli tarkennus on kohdallaan. Henkilökuvia kuvattaessa on hyvä muistaa tarkentaa aina mallin kameraa lähempänä olevaan silmään jos malli on vinottain kameraa päin. Esimerkiksi kuvattavan mallin silmät ovat tarkennusalueella ja korvat saattavat jo blurraantua sumeaksi isolla aukolla. Tästä syystä emme kuvaa aina isoimmalla mahdollisimmalla aukolla, koska haluamme kuvata muutakin kuin teräviä silmiä ja sumeita korvia, eikö niin?? 🙂 Jos malli on täysin kohtisuoraan kameraan päin, on melko sama kumpaan silmään tarkentaa kun molemmat silmät ovat samalla etäisyydellä kameraan nähden.

Kun kuvataan esimerkiksi maisemia, monesti haluamme kaiken olevan tarkkaa, niin etu- kuin taka-alallakin. Tällöin joudumme pienentämään objektiivin aukkoa jotta saisimme syväterävyysaluetta pidemmäksi ja maisemakuvastamme kauttaaltaan terävän. Pieni aukko tarvitsee vastaavasti pidempää valotusaikaa jotta kuva valottuisi oikein. Seuraavaksi kirjoitan muutaman lauseen siitä.

Ylläolevasta kuvasta huomaamme miten tausta blurraantuu isolla aukolla kuvattessa (F1.8)

Sekoitetaan soppaa ja tuodaan seuraavaksi mukaan:

SULJINAIKA / VALOTUSAIKA

Suljinaika on se aika kuinka kauan kamera vastaanottaa valoa kameran kennolle. Tämä on yleisimmin tuhannes- sadas- tai kymmenesosasekunteja. Valotusaika voi olla myös useita sekunteja, minuutteja tai jopa tunteja. Pidempiä valotuksia varten myydään lisävarusteita jotta useiden sekuntien ja minuuttien valotukset olisivat mahdollisia ilman kuvan puhkipalamista. Niistä myöhemmin tulevissa artikkeleissa…

Ajatellaan, että lähdet päivällä ulos kuvaamaan mallia ja otat hänestä muotokuvia jossa tausta on sumea ja malli terävä. Kamerassa on esim. arvot seuraavanlaiset: aukko F2.8 ja suljinaika 1/1000 jotta kuva valottuisi oikein. (tämä on vain esimerkki)

Seuraavaksi haluatkin kuvassa olevan taustan olevan myös terävä joten pienennät aukkoa syväterävyysalueen pidentämiseksi. Tästä käytetään myös sanaa ”himmentäminen”

Jos muutat aukon F2.8:sta -> F16:sta huomaat kuvan olevan lähes musta tai ainakin pahasti alivalottunut jollet muuta myös valotusaikaa. Edellämainituissa aukkoarvoissa on eroa viiden (5) aukon verran, joten valotusaikaa pitää nostaa saman verran jotta kuva saadaan valotettua oikein. Tässä tapauksessa F2.8 1/1000 ja F16 1/30 arvot valottaisivat kuvat samalla tavalla. Mitä pidempi valotusaika on, sitä vaikeampaa on saada terävää kuvaa kuvan tärähtämättä.

Maisemakuvia kuvattaessa on syytä käyttää jalustaa varsinkin hämärässä ja pimeässä. Valotusajat ovat illalla ja yöllä sen verran pitkiä, että on käytännössä mahdotonta ottaa hyvää ja onnistunutta oikein valotettua kuvaa tärähtämättä ilman ISO herkkyyden nostamista.

ISO herkkyys

Kaikki me jotka kuvaamme ja pyrimme hyviin otoksiin kameroillamme, arvostamme teräviä ja ”kohinattomia” kuvia. Kohinattomat kuvat saadaan aikaiseksi pienillä ISO herkkyys arvoilla (esim. ISO 100) Mitä suuremmaksi nostamme kameran ISO arvoa, sitä enemmän kuvat alkavat kohisemaan (esim. ISO 12800)

Miksi ihmeessä sitten pitää nostaa ISO herkkyyttä jos kuvat alkavat kohisemaan tästä johtuen?

Esimerkiksi jos kuvataan hämärissä paikoissa ihmisiä, sanotaan vaikka klubissa… tarvitsemme korkean ISO arvon mikäli haluamme ihmisten liikkeiden pysähtyvän. Jos kuvaisimme tanssivia ihmisiä klubilla ja kameran arvot olisivat esim. ISO 100 ja valotusaika 1/5, kuvista ei saisi mitään selvää! Noin pitkällä valotusajalla kuvassa näkyisi ihmisten liike ja kuvaajan käsien tärinä, vaikka kuva olisi muuten valotukseltaan oikein (ei liian tumma, eikä liian vaalea)

Nostamalla ISO herkkyyttä arvoon ISO 3200, voimme nopeuttaa suljinaikaa arvoon 1/160 javalotus pysyy samana eikä kuvissa näy niin paljon ihmisten liikettä. Myös käsivaralta kuvaaminen onnistuu. Voimme myös nostaa herkkyyden 6400:n jolloin voimme laittaa valotusajan 1/320. Ihmiset pysähtyy (ainakin hitaita tanssittaessa 😉 mutta kuvan kohina nousee korkean herkkyysarvon vuoksi.

Tässä olivat Fotomanin pikaiset valotuksen perusteet pähkinän kuoressa! Muistathan, että Fotoman auttaa asiakkaitaan aina uuden kameran käyttöönoton kanssa ja perehdyttää perusasioihin, jotta kuvaamisen aloitus olisi mahdollisimman helppoa ja mukavaa!

 

Mikäli jokin asia jäi mietityttämään tai heräsi mitä tahansa kysymyksiä, älä epäröi jättää viestiä allaolevaan kommenttikenttään! 🙂